27.-31.5.2013

MÖRKÖNÄYTTELY GALLERIA HIMMELISSÄ

Tule katsomaan, kuinka monenlaisia möröt ovatkaan! Mörkö-kuvataidekilpailun
työt esillä Karstulan kunnantalon Galleria Himmelissä toukokuun viimeisellä viikolla.

12.5.2013

Mörköjä on olemassa!
Möröistä saatiin n. 250 näköhavaintoa! Lue lisää >>

18.3.2013

Mörkömaa-hanke on käynnistynyt

Lions Club Karstulan toimesta on muutaman viime vuoden aikana rakennettu Karstulan Kirkkovuorelle kaikille vapaa luontomatkailualue maailman korkeimpine hirsinäkötorneineen, luontokirkkoineen, kalliolaavuineen ja polkuineen. Ilman suurempaa mainontaa alue vetää puoleensa nykyisin jo toistakymmentätuhatta henkeä vuodessa. Vuonna 2011 matkailijoita kävi 27 eri maasta ja kaikista maanosista. Suomalaisia vierailijoita kävi 162 paikkakunnalta. Näin LC - Karstula on luonut hyvän pohjan luonnonmukaisen, erikoislaatuisen matkailualueen edelleen kehittämiselle. Ratkaisevaa ”leijonien” aktiivisuudelle on ollut Karstulan kunnan myötämielinen ja kannustava suhtautuminen Luontomatkailualueen rakentamiseen. Kunta on luovuttanut leijonien käyttöön noin 8 hehtaarin maa-alueen, josta osa on vielä täysin hyödyntämättä. Tälle alueelle nousee lähivuosina olemassa olevaa erikoista luontoa kunnioittava Mörkömaa. Lähitulevaisuudessa näemme ympäri maailmaa eri mörköheimojen palaavan juurilleen – Karstulan Kirkkovuoren Mörkömaahan.

Mörköjen legenda
”Noin 10.000 vuotta sitten pohjoinen jääkausi tuhosi esiintymisalueensa elollisen luonnon pitemmäksi aikaa. Useat kasvi- ja eläinlajit kuolivat myös sukupuuttoon. Muinoin alueellemme niin tyypilliset möröt onnistuivat kuitenkin ilmaston pikkuhiljaa viiletessä kasvattamaan itselleen tuuhean karvapeitteen. Jääpeitteen siirtyessä yhä etelämmäksi joutuivat mörötkin kuitenkin jättämään armaat kotikontunsa. Mörköpopulaatio hajaantui ympäri maailmaa ja koko pohjoinen mörkökulttuuri oli menetetty ikuisiksi ajoiksi.
Vai oliko?

Suvun vanhin, Etelä- Sveitsissä, Salzbergin laaksossa asustava Mörköherra Herbert Ylinitzel, jolla on tapana kertoa lastenlastenlapsilleen muinaisjuttuja pohjolan perukoista, huomaa yläjuoksulla toimivan sinkkisankotehtaan jätevesien heikentäneen heimonsa sekä hänen omaakin suvunjatkamiskykyä. Heimolle tyypillinen vihreä karvoituskin on ruvennut harvenemaan ja harmaantumaan. Lisäksi suvun ongelmana ovat jo pitemmän aikaa olleet yhä lisääntyvät Etelä-Euroopan tulvat Alppien ikilumien sulaessa. Sukupolvien tarinat ihanasta pohjolasta alkavat elää yhä voimakkaammin suvunvanhimman mielessä. Jospa vielä johdattaisin heimoni jonnekin, missä olisi otolliset olosuhteet elää ja lisääntyä?

Samaan aikaan alkaa ongelmia kasaantua myös tatsaltaan ajelevalle Mörkö- Igorille ja vaimolleen Tatjalle. He asustelevat heimoineen Bratskissa, Ural vuoriston takana, lähellä Bratskin tekojärveä.

Verkkokeinuun, jossa Uruguain jokisuiston sademetsässä asuva Mörkövaari Banjo Potnia viettelee lokosia eläkepäiviä, kantautuu kaukainen metsäkoneen jyly. Ei ollut auttanut Brasilian tekemä vetoomus tehtaan sulkemiseksi. Sademetsää pusketaan matalaksi yhä kiihtyvällä vauhdilla. Uruguain mörköheimon asuinalue on uhattuna. Mörkövaari Banjon lapsenlapset surffailevat netissä ja löytävät jotakin mielenkiintoista! Varsinkin lasten ja nuorten keskuudessa sosiaalisessa mediassa keskustelu mörköjen elämän vaikeutumisesta käy kuumana. Jotakin on tehtävä!

(Tarinat: ©Lions Club Karstula 2013)

Kohderyhmät

Koululaiset, leirikoululaiset ja lapsiperheet ympäri Suomea, Eurooppaa ja ehkä kauempaakin etsivät käyntikohteita, joissa entistä suurempi merkitys tulee olemaan, kauniilla maisemilla ja luonnonmukaisella, puhtaalla ympäristöllä sekä hyvillä palveluilla.

Visio
Kirkkovuoren Mörkömaan tärkein tavoite vuodelle 2020 on, että Tornimetsän Mörkömaa ja kaikki polun luonnonmukaiset rakennelmat ovat valmiina ja Karstula tunnetaan mörkömaastaan. Lisäksi vuoden 2020 mennessä Mörkömaan möröt -kirjasarjasta on ilmestynyt jo useampi kirja. Mörkömaan ”mörköblogia” voi seurata kotisivuilla jo ennen kirjan ilmestymistä. Ensimmäisen kirjan valmistuttua siitä julkaistaan lyhennelmä Kirkkovuoren omille kotisivuille. Nettisivuilta löytyy myös Mörköpeli ja 3D-mörköanimaatio, joka saa lasten kiinnostuksen mörkömaasta heräämään jo ennen sinne saapumista. Matkailijoita käy eri puolelta Suomea tutustumassa ”Mörkömaan mörköihin”. Samalla matkailijat voivat tutustua Karstulan kunnan lukuisiin muihin matkailuyrityksiin ja alueen kulttuuritarjontaan yleensä. Kansainvälistyminen on myös aloitettu ja Kirkkovuoren Mörkömaa ja sitä kautta myös Karstula löytyvät helposti Internetistä ympäri maailmaa. Visiona on luoda ” Mörkömaa”- brandi. Kaikkien tiedossa on, mistä mörkömaa löytyy ja mitä sieltä löytyy. Mörkötuotteita myydään ja Mörkömaa on suosionsa huipussa. Kansainvälistyminen näkyy myös Kirkkovuoren alueella siten, että opasteet ja kyltit ovat suomen kielen lisäksi ainakin englanniksi, venäjäksi ja tarpeen vaatiessa myös muilla kielillä. Tarkoitus on, että myös ulkomaiset matkailijat sisäistävät Mörkömaan idean ja saavat lisätietoa Karstulasta, kunnan muista matkailuyrityksistä sekä Keski-Suomen kauniista luonnosta ja sen aidosta maaseutukulttuurista. Karstulan pienyrittäjät ovat myös mukana toiminnassa kehittäen omia Tornimetsän mörkötuotteita, joita alueella vierailevat matkailijat ostavat matkamuistoiksi ja
tuliaisiksi.

Alueen kehittämiseksi ja Mörkömaan luomiseksi on käynnistetty hanke, johon on saatu Maaseudun kehittämisrahoitusta Keski-Suomen ELY-keskukselta. Hankkeen tavoitteena on luoda Mörkömaa-brändi, joka innoittaa ja yhdistää paikallisia yrittäjiä kehittämään erilaisia Mörkö-tuotteita ja vahvistaa Karstulan elinkeinoelämää. Samalla suunnitellaan ja kehitetään Kirkkovuoren Mörkömaan alueen toimintoja. Mörkömaa-hankkeen Päämörkönä on aloittanut 1.3.2013 Niina Puistovirta.




Mörkömaata kehitetään Maaseuturahaston ja Keski-Suomen ELY-keskuksen myöntämällä rahoituksella. 
"Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi 
maaseutualueisiin".

4.8.2012 MÖRKÖMAA TIEDOTTAA

Herbert Ylinitzelin tonttikysymykseen löytymässä ratkaisu

Herbert Ylinitzelin tonttikysymykseen on vihdoin löytymässä ratkaisu. Etelä-Sveitsissä asuvan harmaakarvaisen herran elämä hankaloitui, kun sikäläinen sinkkisankotehdas päästi jätevesiään luontoon.
Nyt ratkaisu näyttää löytyvän Karstulan Pääjärvenmäen Kirkkovuorelta. Sikäli onnellista, että samalla voitaisiin poistaa myös Bratskissa Uralin takana asuvien Igorin ja Tatjan asunto-ongelma. Uruguayn sademetsissä asustellut Banjo Potnia haluaisi myös helpotusta elämäänsä.
Noin 10 000 vuotta siten pohjoinen jääkausi tuhosi alueen elollisen luonnon pitemmäksi aikaa. Useat kasvi- ja eläinlajit kuolivat sukupuuttoon. Alueellamme aikoinaan vaikuttaneet möröt onnistuivat kuitenkin aikojen saatossa kasvattamaan itselleen tuuhean karvapeitteen.
Karvapeite ei auttanut, kun jää työnsi möröt yhä etelämmäksi, armaat kotikonnut jäivät taakse. Populaatio hajaantui ympäri maailmaa ja koko pohjoinen mörkökulttuuri menetettiin.
– Lähitulevaisuudessa näemme ympäri maailmaa eri mörköheimojen palaavan juurilleen Kirkkovuoren Mörkömaahan, uskovat Kirkkovuorelta tavoitetut asiantuntijat Tuomas Nieminen ja Juhani Lehtonen.
Mörkömaan elämyksiä

Lions Club Karstula on suunnitellut Mörkömaan, joka olisi erilainen elämys- ja hyvinvointipalvelu ja osana Kirkkovuoren luontomatkailualuetta.
– Mörkömaassa tuhannet tarinat ja konkreettinen paikka yhdistyvät. Kirkkovuoren luontomatkailualueesta ei kehitetä huvipuistoa, vaan koskemattomaan luontoon luonnonmukainen mörkökulttuurin kehto.
– Hankkeella halutaan kehittää seudun matkailuimagoa.
– Alue on Karstulan kunnan omistama ja Mörkömaa on LC Karstulan hallinnoima. LC Karstula ei tee bisnestä, hanke on yleishyödyllinen.
Ideanikkarit näkevät matkailun olevan elinkeinoelämän alana, jolla on selkevät kehittymismahdollisuudet.
– Alueiden ja seutukuntien innovatiivisuudesta riippuu, missä palvelut, tuotteet ja matkailijat kohtaavat.
Mörkömaa ei tarkoita valtavia rakennelmia luontoon, vaan päinvastoin luonnon vaalimista.
Lions Club Karstulan visiona siintää vuodessa 2020 Tornimetsän Mörkömaa ja luonnonmukaiset rakennelmat. Lisäksi Mörkömaan Möröt -kirjasarjasta on jo muutama kirja ilmestynyt, Mörkö-blogi kertoo kuulumisia, 3D-animaatiota voi pelata jo kotona ennen Mörkömaa-vierailua ja niin edelleen.
Tavoitteena on myös saavuttaa vähintään 20:n paikallista yritystä kehittämään erilaisia paikallisia mörkötuotteita.
– Tarkoitus on luoda Mörkömaa-brändi, joka tukee alueen palveluja ja matkailua. Tavoitteena on tehdä tutuksi pohjoisen Keski-Suomen hienoa luontoa ja aitoa maaseutukulttuuria.
Mörkömaan kustannusarvio on 120 000 euroa. Hanke kestää ensi lokakuusta vuoden 2013 loppuun. Mörkömaan kehittämiseksi palkataan hankevetäjä muun muassa hoitamaan brändäystä ja rakentamaan yritysten verkostoa.
Myös Viisarilta on anottu tukea.
--
Ilkka Salonen
päätoimittaja

Viispiikkinen
Virastotie 3, PL 41, 43501 Karstula

Puh. (014) 4177 334, 044 406 2080

KESKI-SUOMEN VIIKKO | VIIKON TEEMAT | 25.08.2010
Karstulan Kirkkovuorelle tuli sittenkin kirkko

Karstulan ympäristöä voi tähyillä Kirkkovuoren näkötornista. Nimensä mäki sai, kun sinne 1800-luvun alussa aiottiin pystyttää kirkko. Rakennusprojekti kuitenkin viivästyi. Noin 200 vuodella.

21-metrinen Kirkkovuoren näkötorni on tiettävästi maailman korkein hirsirunkoinen rakennus.

Vuonna 2006 Lions Club Karstula päätti juhlistaa 50-vuotista taivaltaan, ei sen vaatimattomammin kuin rakentamalla Karstulan Kirkkovuorelle näkötornin.
– Pari tyyppiä meiltä oli Honkarakenteella töissä ja olivat rakentaneet jo Mänttään samanalaisen ja päätettiin sitten rakentaa toinen tänne Karstulaan, kertoo LC Karstulan Kirkkovuoren näkötorni -toimikunnan puheenjohtaja Seppo Pennanen.
Nyt 21-metrinen Kirkkovuoren näkötorni on tiettävästi maailman korkein hirsirunkoinen rakennus – metrin korkeampi kuin Mäntän. Näkötornin rakennusta on ollut tukemassa liki 300 yritystä ja yksityishenkilöä, joista osa on lunastanut itselleen oman hirren tai kokonaisen hirsivarvin.

Saarnastuolina puunrunko, alttaritauluna näre
Kirkkovuoren rakentaminen ei kuitenkaan jäänyt näkötorniin vaan ympäristöön ideoitiin rakennusprosessin aikana myös laavu sekä kirkko.
– Vuonna 1815 Kirkkovuorelle meinattiin rakentaa kirkko, mutta se jäi, koska vuoren todettiin olevan liian vaikeakulkuinen paikka kylän väelle. Siitä se idea tuli, että rakennetaan kirkko sitten nyt.
200-vuotta myöhässä rakennetulle kirkolle onkin ollut jo runsaasti käyttöä: Kirkkovuorella on järjestetty mm. useita vihkiäisiä ja häätilaisuuksia.
Vieraat saavat istua kivipenkeillä ja kuunnella papin puhetta puurunkoisesta saarnastuolista. Alttaritauluna koreilee kalliosta kasvava pieni näre.

Laavu kuin Sydneyn oopperatalo
Erikoista suunnittelua edustaa myös Kirkkovuoren laavu.
– Kun joku insinööri ensimmäisen kerran katsoi suunnitelmiamme, hän ihmetteli, että ”onko sen pakko olla aivan tuollainen?”. Todettiin vain, että eihän se Sydneyn oopperatalokaan ihan suora ole, Pennanen muistelee.
Viistokattoisen laavun pohja on tehty kahden pitäjän navetankivistä, joiden paikalleen tuomisessa oli omat ongelmansa.
– Nosturikuski meinasi aivan hermostua, kun yksi meistä ohjeisti että ”noin päin” ja toinen että ”näin päin”.

Ei yhtään yksimielistä päätöstä
Aivan mutkitta eivät pari vuotta kestäneet rakennustalkoot muutenkaan sujuneet.
– Yhtään yksimielistä päätöstä ei tehty, paitsi sisääntuloportin tervaus, Pennanen nauraa.
Mutta päätökset kuitenkin saatiin tehtyä ja torni ympäristöineen valmistui vuonna 2008. Ainakin melkein. Ideoita nimittäin riittää vielä alueen laajentamiseen. Ajatuksia on heitelty mm. luontopolusta, tanssilavasta, kioskista... Mutta ehkä sitten myöhemmin.
– Nyt pidetään hengähdystauko, toteaa Pennanen.

KATARIINA KALMARI

Tornilla tapahtuu

-Uusi vuosi Kirkkovuorella


Vuosi vaihtuu pikapuoliin juuri tuossa vuodenvaihteen tienoilla.
Meillä on Kirkkovuori, jossa voipi vuoden vaihtumista ihmetellä jo perinteiseenkin tyyliin.

Siis:
Mukaan tervapatoja tai pienempiä ulkotulia, joita ripotellaan tulopolun varteen sopivin välein
Mahdollisesti ilotulitteita ja suhteellisen selvä ampuja niille
Hyvää mieltä ja evästä sopivasti
Aikaa puoleen yöhön tai ylitsekin
Ystäviä, tuttavia jne!



Tervetuloa

- Torni odottaa joulua ja on kohta talviturkissaan. Ovet ovat kuitenkin edelleen avoinna kaikille kävijöille. Myös laavulla on kaksi tulisijaa käytettävissä ja kuivia polttopuita liiterissä.
Kaikki luonnosta pitävät kulkijat ovat tervetulleita, mutta muistakaa olla varovaisia, sillä nousupolulla ei ole talvikunnossapitoa!

- laavulle on rakenteilla takka ja ajoittain sen rakentaminen saattaa hieman haitata kävijöitä. Tornialueella on nyt myös kameravalvontaa jatkuvan ilkivallan vuoksi, mm. kaukoputki rikottu.

- vieraskirjaan v. 2009 kertyi yli 6000 nimeä. Kun läheskään kaikki eivät kuittaa käyntiään ja moni on käynyt vuoden aikana tornilla jo useamman kerran, vuoden 2009 kävijämäärä ylittää varmaan yli 10 000:n rajaan.

- vapaaehtoisen tukimaksun voi nyt pudottaa upeaan " Fieandtin piippuun", joka on nähtävyys sinänsä ( katso kuva )

- siisteys ja järjestys Kirkkovuorella on säilynyt erinomaisesti, josta kiitos kävijöille

Kuvia tornista

Jos sinulla on hyviä valokuvia tornista tai sen ympäristöstä niin kotisivumme olisi kiinnostunut niistä. (markus.muhonen@aloha.fi)

Uusivuosi

Uusivuosi vastaanotettiin tornilla rapsakassa pakkassäässä. Nuotion lämpö ja räiskyvät raketit loivat hyvän tunnelman alkavalle uudelle vuosikymmenelle.

Sähköä tornille.

Marraskuun loppupuolella pimeys valaistui kun Lionsit saivat valaistuksen valmiiksi niin tornille johtavalle nousupolulle kuin itse torniinkin. Samalla asennettiin ylätasanteelle ovi ja lattia tiivistettiin nyt sadevesiä pitäväksi.

Lionspiirin 107G piirikokouksessa 18.4.09 jaettiin klubeille ja leijonille erilaisia huomionosoituksia.

Näyttävin pokaali luovutettiin kiertopalkintona Lions-kauden 08–09 merkittävästä teosta Lions Club Karstulalle. Kiertopalkinto annettiin klubille, koska se oli tehnyt merkittävän Lions-työn tehdessään Karstulan Pääjärvenmäelle Näkötornin. Sen vihkiäisiä vietettiin 28.6.2008. Palkitsemisessa huomioitiin klubin jäsenten tekemä suuri talkootyön määrä tässä projektissa. Klubi sai omakseen GOLD LION – leijonan muistona huomioinnista.

Piirikuvernööri Pentti Äijö huomioi samalla myös yhtä projektin vastuuhenkilöä. Lion Tuomas Nieminen sai Piirikuvernöörin tunnustuspalkinnon (DISTRICT GOVERNOR AWARD MEDAL)