Luontomatkailualue
näkötorni
LC Karstulan 50-vuotistaipaleen juhlistamisesta alkunsa saanut Kirkkovuoren näkötorni sijaitsee Pääjärvenmäellä lähellä Karstulan kirkonkylää. Tornin suunnittelussa mukailtiin arkkitehti W.G. Palmqvistin vuonna 1920 piirtämää näkötornin luonnosta. Tämä näkötorni on tiettävästi maailman korkein, hirsirunkoinen rakennus, käsittäen 100 hirsivarvia. Yli 20 metriä korkeasta näkötornista avautuu Pääjärven yli huikeat näkymät kauas upeaan keskisuomalaiseen luontoon, Riuttasalmen sillalle sekä Karstulan keskustaan. Näkötornille johtaa 350 metriä pitkä luontopolku ja nousua on noin 60 metriä. Tornin juurella on kalliolaavu, luontokirkko sekä Mörkömaan alue. Näkötorni avattiin matkailijoiden käyttöön 28.6.2008.
Kirkkovuoren näkötornille on vapaa pääsy ympäri vuoden. Toki alueen ylläpitäjä LC Karstula ilahtuisi kolikoiden kilahduksesta niiden pudotessa tornin ovenpielessä sijaitsevaan Fieandtin piippuun!
mörkömaa
Karstulan Leijonien kuuleman ”perimätiedon” mukaan Kirkkovuoren kupeella asusteli noin 10.000 vuotta sitten ahkera mörköpopulaatio. Jääkausi pakotti asujaimiston varsin tuuheasta karvoituksestaan huolimatta jättämään armaat kotikolonsa ja etsimään lämpimämpiä seutuja. Mörköpopulaatio hajaantui ympäri maailmaa ja koko pohjoinen mörkökulttuuri oli menetetty ikiajoiksi. Vai oliko?
LC Karstulan veljet olivat kuulleet huhuja kuinka eri puolilla maailmaa möröt olivat joutuneet vaikeuksiin elinolojen muuttuessa saastumisen ja ilmastonmuutoksen kourissa. Niinpä veljet ottivat ongelmassa yhteyttä kunnan päättäjiin, tietäen kunnan myönteisen suhtautumisen tonttipolitiikkaan ja tuota pikaa oli kolmen hehtaarin Mörkömaan alue kaavoitettu ”paluumuuttajien” asuinalueeksi. Tällä hetkellä muuttopuuhissa ovat ainakin Mörköherra Herbert Ylinitzel, Igor ja Banjo Botnia sukukuntineen. Mörkömaan upea luontokohde mörköpolkuineen on erityisesti lasten ja nuorison suosiossa. Ei suositella korkokenkiä!
luontokirkko
Kirkkovuori ja sen historia velvoittivat LC Karstulan veljiä toteuttamaan karstusten vuosisataisen haaveen kirkon rakentamisesta. Kirkko rakennettiin kuitenkin hieman kevyemmin – tai ehkä ei sittenkään. Penkkeinä toimii kymmeniä lohkokiviä ja alttaritauluna muutaman metrin korkeuteen pystysuorasti nouseva peruskallio ja kattona – taivas. Kallioon pultattu takorautainen risti on mynämäkeläisen sepän taidonnäyte. Perinteisesti luontokirkossa pidetään Jumalanpalvelus toisena juhannuspäivänä. Vihje avioliittoon aikoville: näillä peruskallioilla lausuttu vihkivala kestää!
kalliolaavu
Nälkä kasvaa syödessä? Ennen kuin Leijonien 3000-tuntinen urakka tornin kimpussa oli saatu päätökseen, ideat alueen muusta hyödyntämisestä rönsyilivät jo. Niinpä veljet huomasivat sitoutuneensa vaivihkaa toiseen samanmoiseen urakkaan. Tornin juurella sijaitsevan kallion erikoiset muodot ruokkivat mielikuvitusta ehkä maailman erikoisimpiin kuuluvan laavun toteuttamiseen.
Massiivinen muurikiviseinäinen ja liuskekivikattoinen kaksiosainen eri tasoihin toteutettu noin 50 istumapaikan rakennelma laittaakin ihmettelemään: kumpi oli ensin piirustukset vai laavu. Tokko arvoitus munasta ja kanastakaan on selvinnyt? No siinä ne nyt ainakin ovat peruskallioon muurattuna 100 kappaletta karstusia lohkokiviä ja tonnikaupalla liuskekiviä. Kelpaa siihen istahtaa makkaratulille aikaa ja ajattomuutta miettimään. Tuleen tuijottajat!
Alueella lienee myös geokätkö